sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Pastellia ja vaahtokarkkeja

Saatiin kutsu kivoille synttäreille. Pikkuinen synttärimuru täytti 2 vuotta. Harakanpoika ei tuntenut juhlijoita, mutta lähdettiin tietysti moikkaamaan ja laulamaan. Juhlasalina toimi perheen uusi koti, joka oli varsin nätti ja Mamin kauniisti sisustama, lapsiperheen kodin näköiseksi mutta aikuistenkin silmää ilahduttavaksi. Paljon valkoista ja mustaa, mausteena vähän keväisiä karkkivärejä.

Vietiin lahjaksi Harakanpesä Shopin oman tuotannon lippusiima, kun kurkittiin vähän etukäteen sankarin perheen mieleistä värimaailmaa täältä.




Harvoin näkee pikku-Harakkaa näin ujona. "Äiti mua ujostuttaa, ujostuttaako sua?" No ujostuttihan äitiäkin vähän kun kaikki vieraat olivat uusia tuttavuuksia. Äidin sylissä oli hyvä kerätä rohkeutta, ja löytyihän niitä kivoja leikkejäkin.


Minua vähän kadutti kun en varannut Gugguun kevätmallistosta mintunväristä hupparia Harakanpojalle. Se möi nimittäin tunnissa loppuun, ja väri on kyllä niin herkullinen että lopulta oli pakko tilata Gugguulta tuo ihana Mono College joka kotiutui sopivasti perjantaina. Voi herkku! Meillä oli niin monta hupparia että tämä paitamalli onkin nyt hyvä valinta, vaikka omaan kauppaan en tätä ottanutkaan tällä kertaa. Gugguun huppareilla mennään varmasti sitten taas koko kesä, kun ne ovat niin mainiota vaikka ihan takkina. Mustat collarishortsit ipana sai mintulla nauhalla, ja edellisestä mallistosta musta-harmaat leggarit. Shortsien taskuihin on kiva kerätä aarteita. Poika on tasan metrinen 4,5 vuotias, painaa ehkä 17 kiloa ja paidasta koko 110 cm, shortseista 98 cm koska ne tuntuvat olevan isompaa mitoitusta kuin monet muut Gugguun tuotteet.

Itse luotin jälleen Vieton muunneltavaan nepparimekkoon, se on mukava ja sopivasti arkisen juhlava luottovaatteeni. Suurta rakkautta. Voin paljastaa että minulla on näitä kaksi. Kaulassa monta vuotta palvellut Monkin metallikoru.






Oi mitä herkkuja oli tarjolla! Tästä vinkkejä lastenkutsujen kattaukseen. Etenkin nuo toisen kuvan minipizzat chorizolla höystettynä olivat tosi nam! Harakanpoika haaveili jo etukäteen vaahtokarkeista, ja voi että miten söpöjä minivaahtiksia pöydästä löytyi.






Vaikka aurinko helli juhlapäivänä, pitihän meidän laulaa sateinen Krokotiili Genan syntymäpäivälaulu sankarille, suomeksi toki. Odotan sitä päivää kun Harakanpoika sanoo "äiti ÄLÄ aina laula tota!"



Kiitos ihanista juhlista!

1 kommentti:

  1. http://maminaarteet.blogspot.fi/2015/02/juhlat.html Täällä meijän kuulumiset ja kiitokset vieraille :)

    VastaaPoista