tiistai 27. joulukuuta 2011

Second hand -joulu

Joulu on vietetty vauhdikkaissa merkeissä. Paketit, lapsen kengät, jälkiruoka ja muutama muu asia unohtui kotiin kun vihdoin saavuimme uuvuksissa ja pari tuntia myöhässä mummulaan. Piti vetää hetkinen henkeä anopin parkkipaikalla, ja eikun hakemaan. Illan jännityksestä vastasi pikku-tonttumme joka vetäisi kynttilästä vihreät steariinit naamalleen. Onneksi selvittiin säikähdyksellä ja palovammoitta.

Yhtä kaikki, saimme levättyä, ja kommelluksista huolimatta oli lopulta mukavaa ja leppoista. Kolme herkkupöytää tuli testattua pyhien aikana.

Saimme myös paljon kivoja lahjoja. Tänä vuonna pikku-ukon paketeista paljastui useampikin itse tehty tai kierrätetty yllätys.













Mummi teki Harakanpojalle ihanan huuhkajapehmon mahdottomaan pöllövillitykseemme, sekä nuken joka ristittiin Akseliksi.




KIERRÄTYSJOULUN LÖYDÖT
Pöllöpaita, Lindex / second hand ystäviltä
Autopaita, Polarn O. Pyret / second hand, Huuto.net
Puinen parkkitalo, Kids Wood / second hand, Huuto.net
Pikkuautot / second hand, Huuto.net (+ isin vanhoja)

perjantai 23. joulukuuta 2011

Puolukkajäädyke

Ihan mahtava raikastus jouluherkuttelun päätteeksi:

Kuva: arktisetaromit.fi
















PUOLUKKAJÄÄDYKE
(Valmistetaan vähintään 5 h ennen tarjoilua)

2 munaa 
1,5 dl sokeria 
2 dl kuohukermaa 
3 tl vaniljasokeria 
4 dl pakastepuolukoita 
2 dl maitorahkaa 

1. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi, lisää kerma ja jatka vatkaamista.
2. Soseuta puolukat ja sekoita ne joukkoon.
3. Kastele jäädyke- tai kuivakakkuvuoka kylmällä vedellä ja kaada seos vuokaan.
4. Peitä vuoka ja laita pakkaseen vähintään 5 tunniksi.

Ihanaa joulua!

sunnuntai 11. joulukuuta 2011

Pieni taiteilija

Lapsi löysi väriliidut ja teki lattiaan teoksen. Hups! Sitten istuttiin kunnolla pöydän ääreen ja tehtiin pari lisää.

"Mikä se on?"
"Auto!"
No niinpä tietysti. Tyhmä kysymys.




keskiviikko 7. joulukuuta 2011

tiistai 6. joulukuuta 2011

Ruttunuttu

Voi elämä, nyt on pakko vinkata inspiroivasta blogista jonka löysin tänään. Olisinpa itse puoliksikaan niin taitava ja aikaansaava kuin Ruttunutun kirjoittaja Annika. Vaatteet ja kuvat näyttävät olevan todella ammattimaisesti tehtyjä, mutta blogisti esittelee vain omille ja tuttujen lapsille tehtyjä juttuja.

Pakko myöntää että Harakanpoika pukeutui ensimmäiset kuukautensa pääasiassa mustavalkeaan, ja minulle on iskenyt kamala värien ja kuosien himo nyt kun tajuan että niitä ei löydykään isommassa koossa niin kovin helposti tehdasvalmisteisina. Mitkään Cars-paidat ja jenkkiurheilu-tekstipaidat eivät todellakaan houkuta. Lisäksi monet äidit valittavat että isommat pojat eivät suostu pukeutumaan retroihin enää millään. Ihan retroilijaksi en ole itsekään heittäytynyt, mutta kyllä kaikenlaiset elukkakankaat ja ajoneuvot saavat sekä äidin että mitä ilmeisemmin pikku-ukon ilahtumaan. Nytkin hän peri naapurinpojan siilipaidan ja oli aika hangonkeksi kun peilistä kurkittiin. Ja siilin tuhinaa alkoi heti kuulua, hih!






maanantai 5. joulukuuta 2011

Siivousvinkkejä: lattia puhtaaksi myrkyittä

Nyt leikin kunnon marttaa ja jaan joulusiivoustohinoiden keskeltä pari oivallustani liittyen lattian putsaukseen ilman turhia kemikaaleja.

Ensinnäkin kerrottakoon että meillä on laminaattilattia, eli kova ja kestävä materiaali jonka pesuun ei kannata käyttää kovin voimakkaita pesuaineita eikä runsasta vettä. Sitten meillä on Harakanpoika 1 v. 3 kk jonka ruokailu on aika viskelypainotteista ja jonka ulkoilukamppeiden mukana kulkeutuu kilottain hiekkaa sisään. Kotona möyritään kaiket päivät pöllyttämässä tekstiilejä, eli huonepölyä tulee myös rutkasti.

Paras täsmäaseeni sekä irtohiekkaa, -hiuksia että märkiä ruokakökkäreitä ajatellen on Sinituotteen lakaisin/kuivain. Käytän lastaa monta kertaa päivässä. Vehje toimii yhtä näppärästi kuin tavallinen rikkaharja mutta on tuhat kertaa tehokkaampi, pöly ei jää pyörimään eikä nouse huoneilmaan, ja joukkoon eksyneet mandariininpalat menevät samalla vetäisyllä. Lastan voi helposti huuhtaista puhtaaksi. Useimmiten lanaan hiekat kasaksi jonka saan nopsasti imaistua pois rikkaimurilla. Jopa lapsi on ihastunut lastaan ja matkii äidin muuveja kun silmä välttää.

Valmistajan infoa:
Lakaisuharjan tavoin käytettävällä lakaisin/kuivaimella saa puhdistettua lattioilta kätevästi niin kuivat roskat kuin nesteetkin. Lumi- ja kurajälkien, lasinsirpaleiden sekä hiekan ja villakoirien siivoaminen onnistuu välinettä vaihtamatta. Lisäksi sitä voidaan käyttää pintojen kuivaamiseen kosteissa tiloissa.

Nivelen ansiosta siivous sujuu lakaisin/kuivaimella kevyesti matalien huonekalujen alta, ja nurkkienkin siivous on vaivatonta. Kostutetulla kuivainosalla saa pölyt ja eläinten karvat siististi irti matoista.

Lastan hoito:
  • huuhdellaan juoksevan veden alla
  • säilytetään kuivumassa ripustimessa, irti lattiasta
  • Lakaisin/kuivaimeen on saatavana vaihtoterä.


No entäs sitten kuivuneet pöperöt lattioilla ja vähän muuallakin? Suihkutan vettä tai mietoa käsitiskiaineliuosta, annan liota hetkisen ja kaivan takataskusta täsmäaseen numero 2: vanhan muovikortin.


Kortti on hellä, sillä saa rapsutettua niin keittiön likaantuneet kaakelit, keraamisen lieden, kattilanpohjan kuin sen laminaattilattian aiheuttamatta naarmuja. Muovikortin pitäisi kuulua jokaisen siivouskomeron vakiovarusteisiin.

Tällaista tällä kertaa. Kunhan kerkiän voisin esitellä muutamia ekologisia siivousaineita.

sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Piparkakkuja

Lauantaina oli perinteiset piparkakunleipojaiset anopin luona. Harakanpoika harjoitteli leipomista ehkä viisi minuuttia, jonka aikana kaulin lensi lattialle kymmenisen kertaa, ja ipana ehti mutustaa puoli kiloa taikinaa. Onneksi sitä tehdään aina niin että riittää.






perjantai 2. joulukuuta 2011

Laukku

Valoisaa joulukuuta, vaikka ulkona onkin sysimustaa!

Kauneus tulee yksityiskohdista, ja rakkaat esineet ilahduttavat ja inspiroivat yllättävän paljon. Toiset ovat kenkähulluja, ja itsellenikin pukeutumisessa ovat tärkeintä asusteet. Koska raskaus pilasi jalkani lopullisesti, kengännumero kasvoi puolellatoista numerolla enkä kärsi kävellä koroilla ollenkaan, iloitsen edes siitä että voin toteuttaa intohimoani vintage-laukkuihin.


Tämän nykyisen kumppanini kanssa kävi hassusti. Löysin sen ihan oikeasti kaapistani niin etten muistanut sellaista olevankaan. Sain sen joskus vaariltani ja sisältönä oli vanha filmijärjestelmäkamera rensseleineen. Nyt kamera on laitettu kiertoon, ja muutamat varusteet makasivat komeron pohjalla tässä ihanassa kameralaukussa, jota en ennen ollut osannut katsoa oikein silmin ollenkaan. Yhtäkkiä tajusin että tämähän on hieno käsilaukku, ja samalla kamerakin kulkee mukavasti mukana! Mikä parasta, laukun hihna on niin pitkä että sen saa ripustettua rattaiden aisaan hoitolaukun päälle. Täydellistä!

Tykkään että laukkuni "seisoo omin jaloin", löperöt pussukat eivät ole minua varten koska niistä en löydä mitään. Rompetta kertyy aina liiaksi, ja kutsuinkin edellistä jättisuurta veskaani kaatissäkiksi.

Laukkulöydön kunniaksi tein siivouksen ja invetaarion. Mitäs täältä löytyy nyt...



Älypuhelin joka on samalla kalenterini, muistikirjani sekä tietysti yhteys internetiin, maailman parasta Compeed-rakkolaastaria, Laveran ahkerassa käytössä oleva käsirasva, Dr. Hauschan kivipuuteri, muistitikku, Berliinin kirpputorilta löytynyt yksinkertaisen kaunis (ja liian pieni) lompakko, toinen kirppiskukkaro kolikoille, kynä, rusettipinni, näppärässä pussukassa vihreä kangaskassi, avaimet (yleensä kyllä mukana kulkee isompi nippu avaimia), YSL:n värillinen huulikiilto, siipan vanha pikkuauto kiperiä tilanteita varten sekä vintage-pillerirasia.


Tässä pillerirasia vielä. Se oli kerran ilmaantunut töissä pöydälleni lahjana roskiksista aarteita bongailevalta ystävältä. Pelkkä rasian hypistely parantaa puolet päänsäryistä.