torstai 18. joulukuuta 2014

Mitä valita pukinkonttiin - ja joka päivä?

Maailmalla ja Suomessa tuskaillaan talouden taantumassa. Käyttövaraa kuluttamiseen on yhä useammassa perheessä entistä vähemmän. Yritykset yksi toisensa jälkeen sulkevat ovensa, YT:t, konkurssit, lomautukset koskevat yhä useampaa suomalaistakin. Silti en yrittäjänä halua pelätä, haluan kannustaa valitsemaan.

Itse olen pyörittänyt pientä yritystäni, ekologisia kotimaisia lasten- (ja vähän naistenkin) vaatemerkkejä myyvää puotia Helsingin keskustassa nyt vuoden verran. Olen seurannut kuinka liiketila toisensa jälkeen Eerikinkadulla tyhjenee, haastavaa on kaikilla. Yrittäminen näinä aikoina vaatii tavoitteita, päämääriä, sisua, unelmia... mutta kaikkein eniten se vaatii tietynlaista hulluutta.

Vuosi on ollut hyvin vaihteleva, välillä on ollut todella hiljaista, välillä ihan huikeaa nousukiitoa. Loppuvuotta kohti meininki on hiljentynyt kovasti, ja nyt kun joulumyyntien pitäisi olla kiivaimmillaan, 30 vuotta liikettä pyörittänyt ystävänikin on todennut, ettei ikinä ole nähnyt näin hiljaista joulunalusaikaa.

Vuosi sitten tein itse uudenvuodenlupauksen naapuriliikkeeni Palonin ilmoitettua sulkevansa ovensa:
En aio hankkia enää mitään muita kuin jollakin tavalla kotimaisia ja ekologisesti tuotettuja tai vähintäänkin kierrätettyjä vaatteita ja kodin tavaroita. Harmi, että vaateteollisuutta Suomessa on niin vähän, että täysin kotimaisesti tuotettuja vaatteita on melko hankala löytää riittävästi. Suomi-design on toki myös tärkeää ja se paitsi luo työpaikkoja, myös pitää yllä kotimaisia innovaatioita, kilpailukykyä ja omalle sielulle läheistä estetiikantajua. Kyllä meillä osataan, kunhan uskaltajia olisi tarpeeksi. Ja jokainen näistä pienistä yrityksistä tarvitsee myös jälleenmyyjänsä, jotta myyntikanavia riittää.

Rahaa on itselläkin käytettävissä dramaattisesti vähemmän yrittäjäksi ryhtymiseni jälkeen, mutta juuri nyt koen tärkeäksi satsata määrän sijasta laatuun, katsoa tarkasti miten ja millä ehdoilla minulle päätyvät tavarat on tehty. Lisäksi pidän olennaisena, että kaupunkikuvassa säilyy muutakin kuin ketjuliikkeitä ja kauppakeskuksia, kivijalkapuodeilla on paikkansa. Suomalaisella yrittämisellä on paikkansa. Eräässä blogissa oli viisaasti todettu, että jos jokainen käyttäisi vaikka vain 100 euroa vuodessa pieniin kivijalkaliikkeisiin, se olisi merkittävä tuki niille jotka ottavat riskin, haluavat palvella asiakkaitaan lähellä, paikan päällä, henkilökohtaisesti, omassa liikkeessään, valiten itse mitä liikkeessä myydään. Verkkokauppa puolestaan tuo valinnanmahdollisuuden niidenkin ulottuville, jotka eivät asu lähellä, tarjolle myös niiden pienten kotimaisten yritysten tuotteet.

Tässä Harakan joululahjavinkit sinulle, joka haluat miettiä mihin rahasi sijoitat

Papu Ekologiset superlaadukkaat lastenvaatteet joiden suunnittelu on täysin suomalaista, valmistus Portugalissa suomalaisomisteisella yhteistyökumppanitehtaalla.
Näitä saa mm. puodistani Harakanpesä Shopista, Eerikinkatu 12, Helsinki. Jälleenmyyjät täältä.





Mainio Persoonallisia ja erilaisia ekologisesti ja eettisesti tuotettuja vaatteita lapsille ja naisille. Tuotanto tarkoin valvottua Intiassa, ekologiset materiaalit. Jälleenmyyjät täältä.




Blaa Olen erityisesti ihastunut Blaan superlaadukkaisiin ja mahtavan mallisiin villavaatteisiin. Mistä muualta olisin löytänyt Harakanpojalle mustavalkoisen kapean villahaalarin talveksi? Jälleenmyyjät täältä




Gugguu Upeilla leikkauksilla ja yksivärisillä ekokankailla sekä värillisillä yksityiskohdilla pelaava laatumerkki. Näitä myös Harakanpesä Shopista. Jälleenmyyjät täältä.





Aarrekid Niinikään Portugalissa valmistettu suomalainen ihana ekodesignmerkki. Jälleenmyyjät täältä.



Vietto Helsingissä pienompelimossa valmistettuja arjen luomuksia, kotimaiset kankaat. Myöskin Harakanpesä Shopista saatavilla. Oma lempimekkoni on tämä bambuinen muunneltava mukavuusihanuus. Jälleenmyyjät täältä.


Uhana Design Ihastuttavia kuoseja, upeita leikkauksia ja huippulaadukasta villaa lapsille, naisille ja miehille, valmistus kokonaan Suomessa. Jälleenmyyjät täältä.



Näitä olisi vaikka kuinka paljon, palaan aiheeseen varmasti myöhemmin.



perjantai 5. joulukuuta 2014

Antiikkia pukinkonttiin

Minulla tunnetusti on tämä "pieni" heikkous vanhoihin esineisiin. Itselläni oli muinoin jopa vintageasusteita myyvä verkkopuoti, ja jo tuolloin kovasti haaveita omasta kivijalkaliikkeestä. No, puodin tein, tosin aika eri konseptilla, mutta ilokseni olen päässyt myös hiukan vintagen tunnelmaan seinänaapurini ja ystäväni Mirjamin ihanan puodin Antiikki Trianonin myötä. Laiteltiin yhdessä vähän jouluista ikkunaa ja järjesteltiin, löysin taas niin paljon kaunista hypisteltävää ja muutaman ihanan jutun sain lahjaksikin kiitoksena avusta ja seurasta.

Antiikkiputiikista löytyvät joulun uniikeimmat lahjaideat: vanhat upeat korut, designastiat, talonpoikaistavarat, söpöt vanhat lamput, jne... Suosittelen lämpimästi, näitä tuskin tulee vastaan joka oksalla, ja puodin omistaja tietää asiastaan aikasta paljon. Kannattaa tulla katselemaan ja tekemään löytöjä! Myös Facebook-sivun kautta voi ostaa joitain herkkuja joita olemme sinne laittaneet näytille (ks. linkki).









keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Joulukalenteri


Harakanpesä Shopilla
on oma joulukalenteri, jonka yllätysalekoodit löytyvät puodin omasta Facebook-ryhmästä.

Tänään 3.12. on vuorossa Papun marraskuussa julkaistu ihanainen Omppu-kuosinen baggy pant -15 % koodilla JOULUHARAKKA 3.

Papun baggypantsit ovat ihan mahtavan mallisia, coolisti lökäpöksyjä, mutta kapeita ja joustavia joten ne menevät kivasti ulkovaatteidenkin alle. Materiaali on mukavan pehmeää ja joustavaa luomupuuvillacollegea jossa mukana ripaus elastaania.

Mitähän kivaa huomisen luukusta löytyykään...?

tiistai 18. marraskuuta 2014

Uutta Papua pukkaa!

Jihuu, näitä ollaan odotettu! Harakanpesä Shopiin saapui Papu ja Metsänpoikanen -malliston uutuuksia vino pino, ja ne julkaistiin tänään! Päästiin jo viikonloppuna testailemaan, ja Harakanpoika ihastui Papun uutukaiseen jumpsuitiin ikihyviksi, se päällä oli pakko päästä nukkumaankin, kun oli kuulema niin mukava.

Kokemuksesta tiedän että tämä ohuehko, pehmeä ja joustava luomupuuvillakangas kestää vaikka räjäytystä, ei tule nukkaa eikä haalistu. Samaa kangasta on käytetty baggyissä ja huppareissa.

Olen pitkään kysellyt Papulta unisex-mallisen tupsullisen trikoopipon perään, ja NYT sellainen saatiin. Voi ihanuus! Tämä on lämpimämpi ja paksumpi kuin Papun trikoopipot, menee pikkupakkasille asti oikein hyvin. Uusi tuubihuivi on myös kiva koska se ei kutita kuten villakauluri, ja on riittävän ohut mahtumaan mukavasti takin tai haalarin allekin. Ja huiviahan on sitten myös aikuisten koossa!

Meidän urvelo suostui viisi minuuttia poseeraamaan tamineissa äidille kun sai kolikon säästöpöllöönsä. Moottoripyörärahastoon taas tienattu vähän, hih. Äitin pikku apulainen teki kanssani maanantaikierroksen rekkikauppaan, postiin ja sitten herkuteltiin intialaisessa. Ahkera vapaapäivä, sanoisin.





 




Jumpsuit on kokoa 110/116 cm vaikka neljävuotias Harakanpoika ei vieläkään taida olla edes metriä. Tiedättehän minut, kasvunvaraa, ja niin edelleen... Mutta jumppis on ihanan kapea ja resorit pitkät, joten poika itse ilmoitti että tämä tuntuu just hyvältä päällä kun käännettiin vähän hihoja ja puntteja. No, olkoon sitten niin, meneepähän pitkään, ja tiedän että pysyy hyvänä vaikka vuoden päivät. Papu on taas osunut nappiin kaavoituksen kanssa ja onnistunut tekemään pitkäikäisen tuotteen. Se jos mikä on ekologista (ja ekonomista). Voin luvata että nämä kestävät seuraavalle ja sitä seuraavallekin käyttäjälle myös materiaalien puolesta oikein hyvänä.

Lippapipo on kokoa 5+ eli 50-54, lapsen pää noin 53 cm eli aikamiehen mitoissa. Huivi on lasten kokoa, ympärys 46 cm.

Jumppiksen hinta on 72 e ja lippapipo 36 e, tuubihuivi 26 e.





perjantai 22. elokuuta 2014

Syksyn releitä Gugguulta

Viileämmät ilmat, hämärät illat, lämmin sauna. Nyt voi taas pukea collegea ja pitkää punttia vaihteeksi. ♥

Puodilla oli sen verran hulinaa näitten Gugguun syysuutuuksien kanssa, että oman murun vaatteita ehdittiin sovitella vähän jälkijunassa. Kuvatkaan eivät ole taaskaan kovin ansioituneita, mutta ipana tykkäsi vaatteista.

Uusi Mono College on aivan ihana, näissä kuvissa Harakanpoika on noin 96-98 cm pitkä ja tässä on kokeilussa 110 cm collegepaita. Päädyin vaihtamaan sen kokoon 104, koska tämä on reilumpaa mitoitusta kuin monet muut Gugguun vaatteet, eli vastaa kokoaan, ja hartiasaumat saavat minusta istua paremmin. Pituuttakin on helmassa turhan paljon, vaikka maksipaidoista tykkäänkin. Mutta IHANAT leikkaukset ja kangas. Harakanpesä Shopista löytyy vielä mustaa 110-152 kaikki koot ja herkullista syksyn oranssia vielä paremmin, tämä on varmasti mieleen isommillekin koululaisille.

Pistaasi-mustat leggarit passaavat tähän yhdistelmään hyvin, väljä paita + kapeat housut näyttävät pojalla mielestäni hauskalta, leggarit on 110 cm koska halusin näistä housumaisemmat eikä aivan slimmit. Pituutta tietysti nyt vielä piisaa. Minulla taitaa olla liiallisen kasvunvaran syndrooma, kun tämä meidän höppänä kasvaa niin hitaasti ja otan aina sovitukseen turhan reiluja vaatteita.






Trikoopaita sen sijaan on tosi pientä mitoitusta. Vaikka tässäkin hihaa ja helmaa on reilusti, vaate on sen verran kapea että koko 110 cm saa nyt mennä kun lapsi ei ole aivan kuivan kesän kurre ja habaakin on harteissa kaiken sen kiipeilyn jälkeen. Trikkopäntsitkin ovat 110 cm, puodilla löytyy vielä harmaita, pistaasinvihreitä ja oransseja. Nämä on meidän ensimmäiset päntsit, ja tulevat taatusti olemaan ahkerassa käytössä, love them! Tulipas hassu kuvakulma, ei lapsi sentään ihan näin töppöjalka ole oikeasti. Voi toista.




Jep jep, yritä tässä nyt sitten taas kuvata tätä...


maanantai 14. heinäkuuta 2014

Terveisiä Kööpenhaminasta, osa 2/3: Tivoli

Edellisessä postauksessa kerroin jo hieman reissustamme Köpikseen. Tässä kuvareportaasia iki-ihanasta Kööpenhaminan Tivolista joka sijaitsee aivan keskusrautatieasemaa vastapäätä. Tunnelmallisin ja kaunein huvipuisto jossa olen koskaan käynyt, vaikka olikin hiukan isompi ja kaupallisemman oloinen kuin etukäteen oletin. Parasta olivat upeat ja runsaat kukkaistutukset sekä vanhat rakennukset jotka veivät eri maanosien tunnelmaan.

Miinuksena esim. kotoiseen Linnanmäkeen verrattuna sanoisin että kaipailimme selkeämpää merkintää sekä karttaan että laitteisiin minkä ikäiselle ja kokoiselle huvittelijalle mikäkin laite soveltuu. Lintsillä on kiitettävästi (ilmaisia) taaperolaitteita, mutta Tivolista pienten härveleitä sai hakea, ja useista oli vaikea päätellä soveltuuko pienille. Meillä kävi jopa pieni onnettomuus: törmäilyautoissa poikkeuksellisesti luki että yli kaksivuotiaille, mutta ei mitään pituusrajoitusta. Harakanpoika sitten löi kasvonsa rattiin laitteessa, ja satutti itsensä aika ikävästi. En itse hoksannut että turvavyö on sen verran väljä että alle metrinen lapsi todella ylettyy kolaroimaan naamansa pahoin, ja laite oli hurjempi kuin sivusta katsoen päättelimme. No, oma oli vikani kun itse olin kaasujalan käyttäjä, mutta aika kurja fiilis jäi. Jouduin myös huomauttamaan laitteen kirjaa lukevalle valvojalle että viitsitkö seurata mitä autoissa tapahtuu kun menemme sinne, kun lapsi on vielä pieni. Ja kyllä, laitteessa oli useita yhtä pieniä tai nuorempia lapsia teinien kanssa ryskäämässä. Mutta summa summarum, ei tullut pahoja traumoja, hampaat säilyivät suussa ja iloinen fiilis jäi päälimmäiseksi mieleen. Iltahämyssä paikka oli huikea.
















96-senttisellä Harakanpojalla tässäkin Mini Rodinin French Terry -haalari koko 104/110 cm ja CTH:n lätsä. 105-senttisellä tytöllä Gugguun frillamekko 116 cm ja Lindexin leggarit.

keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Terveisiä Kööpenhaminasta! 1/3

Käytiin Harakanpojan, kummien ja pikku ystävättären kanssa minilomalla perjantaista maanantaihin ihanaisessa Kööpenhaminassa. Matka meni kivasti mutta tietysti aika vauhdikkaasti näiden kahden eläväisen pippuripakkauksen kanssa.

Harakanpoika odotti kovasti lentomatkaa, joka oli ensimmäinen jonka hän pystyy muistamaan. Lähtö oli kukonlaulun aikaan, mutta nokkaunia ei maltettu 1h 40 min kestävän lennon aikana ottaa. No, lentokentällä pitikin sitten vähän heittäytyä rähjäämään... Kukas se siellä ihmisvirran keskellä istuukaan...





Köpis oli aivan ihana... aurinkoa, merellistä tunnelmaa, katutaiteilijoita, skandinaavista designia, hyvää ruokaa, paljon jätskiä, taidetta, leikkipuistoja, legoja... Ja tietysti iki-ihana tivoli, joka se olikin päämatkakohteemme josta sitten ihan oma postauksensa.











Keskustasta löytyi ihana vehreä puisto, Ørstedsparken,  jossa oli erinomainen leikkipaikka. Päästiin rakentelemaan jättilegoilla, vaikka tällä kertaa ei suunnattu Legolandiin saakka.







Junamatkan päässä Kastrupin lentokentän lähellä oli myös upea Amagerin uimaranta, suosittelen. Minä, järvien lapsi, näin muuten ensimmäistä kertaa elämässäni meduusoja. Kaverit naureskelivat kun minä ihan intona hihkuin vedenrajassa.



Hotellimme Richmond oli aivan tivolin lähellä. Se oli perussiisti kolmen tähden hotelli, rauhallinen ja täydellisellä sijainnilla, palvelu pelasi kivasti ja rennosti ja aamupalabuffet oli monipuolinen ja hyvä, huoneessa telkkari ja ilmainen wifi. Ihan kelpo hotla lapsiperheelle melko edullisesti. Ilmastointia ei ollut mutta ainakin oma huoneemme pysyi viileänä parvekkeen ansiosta, minibaari puuttui myös mutta sille ei nyt kauheasti ollut käyttöä.

Matkakamppeina pojalla äidin puodilta Papun uuden malliston musta huppari, raitaleggarit ja raitahihaton, Kauneven peikonhäntäbaggyt (koko 100-110 cm). Mini Rodinin vihreä French Terry shortsihaalari kirpputori Pallokala Poksista. Doors-paita peritty kaverilta, CTH:n pappalätsä Facebook-kirpparilta
 

Tytöllä Papun rusettimekko ja raitaleggarit.



OSOITTEITA

Ørstedsparken 
Nørre Voldgade
1358 København K

Amager stranpark

Amager Strandvej
2300 Kopenhavn S