sunnuntai 29. tammikuuta 2012

Talven löytöjä

Kun Harakanpoika oli pikkuinen, hänen garderoobinsa koostui pitkälti äippäpakkauksen neutraaleista sävyistä sekä mustavalkoisesta, paljon oli myös suklaanruskeaa ja omenanvihreää. Nyt kun poika on isompi, 1 v. 5. kk, mustavalkoinen on edelleen pitänyt pintansa ja raidat ovat suosikkikuvio, mutta jostain syystä olen rohkaistunut pukemaan hänelle myös värejä ja kuoseja enemmän, mikä on ehkä näkynytkin näistä vaatepostauksista. Pojan paljastuessa autofanaatikoksi äidin on tehnyt mieli hankkia vaatteita kaikenmoisilla moottorihärveleillä koristeltuina. Eläimet ovat myös aina hyviä. Niin hassulta kuin se kuulostaakin, olen vasta nyt ruvennut ostamaan myös sinistä, sillä olen joutunut myöntämään että vaikka sininen on vähän kliseinen väri pojalle, meidän farkkusinisilmäistä pellavapäätä se vaan pukee hurjan hyvin.

Fiilistelin pyykkipäivän jälkeen talven löydöillä, joista osa odottaa ensi kesää. Tässä ei kyllä ole ihan kaikki ihanimmat, mutta lisää toiste. Kaikki nämä on huudettu Huuto.netistä tai Facebookin kirppiksiltä. Tuo viimeinen olikin jo joulupostauksessa, ja se on ollut ihan ykkössuosikki. Jos joku haluaa myydä meille 92-104 cm koossa samanlaisen niin otan ilolla vastaan.

Metsolan froteinen autopaita. Keltainen väri on oikeasti sitruunaisempi.

KappAhl autopaita, jätti-iso mutta poika halusi heti käyttöön

Uusi Lindexin neule Huutiksesta

Lindexin froteepaita

Lindexin kitarapaita, vähän jo kotivaatekuntoinen, mutta muusikon pojalle täsmäostos

Popin puuvillaneule
Uudenveroinen Me&i autopaita ensi kesäksi, ihan mahtava graafinen kuosi

Me&1 robotteja

Jälleen huikean hyväkuntoinen PoPin ilmailupaita,
ehkä yksi ihanimmista tämän merkin kuoseista ikinä!


Ja sitten se lempipaita: PoPin autot <3

perjantai 13. tammikuuta 2012

Haikein mielin pusuja sammakolle

Tänään toivotin miehelle hyvää hoitovapaata! Äitiysvapaalle jäädessäni ei ollut lainkaan tiedossa koska palaisin takaisin töihin. Suunnitelmissa oli vain se, että pikku-ukko saa olla ainakin pari vuotta kotona ja että iskä hoitaa poikaa jossain vaiheessa. Syksy ja talvi on mennyt epätietoisuuden vallitessa, sillä meilläkin eletään pätkätyöläisarkea ja kuviot ovat edelleenkin vähän auki.

Nyt on joka tapauksessa tullut sellainen sauma että vaihdamme miehen kanssa rooleja ja minä palaan maanantaina sorvin ääreen, pojat jäävät kotiin. Olisin toivonut tämän tapahtuvan hiukan myöhemmin, ja mieleni on kirpaisevan haikea, sillä tiedän että tulen ikävöimään lasta ja äitiystäviäni kovasti, mutta olen iloinen että Harakanpoika saa hengailla isinkin kanssa tiiviisti seuraavat kuukaudet. Itselläni on sellainen olo että olen kuin ulkoavaruuden otus joka tupsahtaa aivan toisenlaisesta maailmasta etäisesti tutulle työkentälle. Jännittävää nähdä kuinka käy. Salasanaa en ainakaan enää muista, heh. 

Posti toi tänään kivan paketin. Retrohaalarivillitys on netin käytettyjen lastenvaatteiden markkinoilla räjähtänyt aivan hurjaksi, ja itse olen tähän saakka vain hämmästellyt sitä maniaa jolla äidit suhtautuvat kaikenmaailman "sydänpyllyihin", "tähtiraitoihin" sun muihin. Hinnat ovat usein tähtitieteellisiä, tiettyjen haalareiden hinnat ovat pompsahtaneet käytettyinä melkein tuplaksi alkuperäisestä uuden hinnasta! Ihan mystistä! Sekin on outoa että aidot vanhat haalarit eivät ole läheskään niin hitti kuin nämä uudet, vanhaa jäljittelevät ja sittemmin loppuunmyydyt.

Alkuviikosta minäkin kuitenkin sorruin ja huusin Harakanpojalle "Pususammakot". Nämä nyt eivät sentään onneksi olleet kovin hurjan hintaiset. On ne vaan aika söötit, ja nyt onkin viimeinen aika kalastella tällaisia, seuraavaksi meillä siirrytään kokoihin joissa tarjonta on etenkin pojille paljon suppeampaa.








Isin Brio-junarata on kaivettu esille. Ostin pojalle rakkauslahjaksi pattereilla toimivan tavaraveturin. Hämmästys oli suuri kun totesimme että sepä ei mahdukaan vanhojen siltojemme tunneleista! No, onneksi on nostosiltakin. Pojalla on näemmä samanlainen tukka kuin äidillä, huopuu pörröiseksi pipokaudella, vaikka kuinka harjaa. Äidin pieni silkkinen peikonpoika. Ja äippärin päätteeksi saimme vieraaksi korvatulehduksen ja keuhkoputkentulehduksen. Viikonloppu menee siis rauhallisesti.

LÖYDÖT
Me&i Pususammakkohaalari / huuto.net

tiistai 27. joulukuuta 2011

Second hand -joulu

Joulu on vietetty vauhdikkaissa merkeissä. Paketit, lapsen kengät, jälkiruoka ja muutama muu asia unohtui kotiin kun vihdoin saavuimme uuvuksissa ja pari tuntia myöhässä mummulaan. Piti vetää hetkinen henkeä anopin parkkipaikalla, ja eikun hakemaan. Illan jännityksestä vastasi pikku-tonttumme joka vetäisi kynttilästä vihreät steariinit naamalleen. Onneksi selvittiin säikähdyksellä ja palovammoitta.

Yhtä kaikki, saimme levättyä, ja kommelluksista huolimatta oli lopulta mukavaa ja leppoista. Kolme herkkupöytää tuli testattua pyhien aikana.

Saimme myös paljon kivoja lahjoja. Tänä vuonna pikku-ukon paketeista paljastui useampikin itse tehty tai kierrätetty yllätys.













Mummi teki Harakanpojalle ihanan huuhkajapehmon mahdottomaan pöllövillitykseemme, sekä nuken joka ristittiin Akseliksi.




KIERRÄTYSJOULUN LÖYDÖT
Pöllöpaita, Lindex / second hand ystäviltä
Autopaita, Polarn O. Pyret / second hand, Huuto.net
Puinen parkkitalo, Kids Wood / second hand, Huuto.net
Pikkuautot / second hand, Huuto.net (+ isin vanhoja)

perjantai 23. joulukuuta 2011

Puolukkajäädyke

Ihan mahtava raikastus jouluherkuttelun päätteeksi:

Kuva: arktisetaromit.fi
















PUOLUKKAJÄÄDYKE
(Valmistetaan vähintään 5 h ennen tarjoilua)

2 munaa 
1,5 dl sokeria 
2 dl kuohukermaa 
3 tl vaniljasokeria 
4 dl pakastepuolukoita 
2 dl maitorahkaa 

1. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi, lisää kerma ja jatka vatkaamista.
2. Soseuta puolukat ja sekoita ne joukkoon.
3. Kastele jäädyke- tai kuivakakkuvuoka kylmällä vedellä ja kaada seos vuokaan.
4. Peitä vuoka ja laita pakkaseen vähintään 5 tunniksi.

Ihanaa joulua!

sunnuntai 11. joulukuuta 2011

Pieni taiteilija

Lapsi löysi väriliidut ja teki lattiaan teoksen. Hups! Sitten istuttiin kunnolla pöydän ääreen ja tehtiin pari lisää.

"Mikä se on?"
"Auto!"
No niinpä tietysti. Tyhmä kysymys.




keskiviikko 7. joulukuuta 2011

tiistai 6. joulukuuta 2011

Ruttunuttu

Voi elämä, nyt on pakko vinkata inspiroivasta blogista jonka löysin tänään. Olisinpa itse puoliksikaan niin taitava ja aikaansaava kuin Ruttunutun kirjoittaja Annika. Vaatteet ja kuvat näyttävät olevan todella ammattimaisesti tehtyjä, mutta blogisti esittelee vain omille ja tuttujen lapsille tehtyjä juttuja.

Pakko myöntää että Harakanpoika pukeutui ensimmäiset kuukautensa pääasiassa mustavalkeaan, ja minulle on iskenyt kamala värien ja kuosien himo nyt kun tajuan että niitä ei löydykään isommassa koossa niin kovin helposti tehdasvalmisteisina. Mitkään Cars-paidat ja jenkkiurheilu-tekstipaidat eivät todellakaan houkuta. Lisäksi monet äidit valittavat että isommat pojat eivät suostu pukeutumaan retroihin enää millään. Ihan retroilijaksi en ole itsekään heittäytynyt, mutta kyllä kaikenlaiset elukkakankaat ja ajoneuvot saavat sekä äidin että mitä ilmeisemmin pikku-ukon ilahtumaan. Nytkin hän peri naapurinpojan siilipaidan ja oli aika hangonkeksi kun peilistä kurkittiin. Ja siilin tuhinaa alkoi heti kuulua, hih!