perjantai 3. toukokuuta 2013

Hikeä, kyyneleitä ja remonttipölyä

Tämä kevättalvi on ollut – kuten vähän samanlaisia koukeroita läpikäyvä kollegani nätisti sanoi – "vähän erilainen". Todella. Sain ystävältä lahjaksi moton. Toivon sen pitävän paikkansa, sillä patterit ovat olleet aika lopussa.



Muistatte ehkä että päädyin hankkimaan oman kodin vanhan kodin naapurista. Haaveissa omaa tilaa ja tuumailuaikaa kaikille, sujuvaa arkea.

Uusi koti oli pinnoiltaan huonokuntoinen mutta pohjaratkaisultaan mainio ja sijainniltaan täydellinen (päiväkoti näkyy ikkunasta ja vanha koti nurkan takana).


Ja mitkä auringonlaskut!


Sisustustyyli oli aika... hmmm... aito ja alkuperäinen.

Siippa poksautti ystävällisesti keittiön hiiteen.

Uunin takaa löytyi arkistojen aarteita.


Helmikuun lopusta asti olen remontoinut ja rapsutellut...

Uusi ystävä.

Ensimmäinen lounas uudessa kodissa

Uusi parketti asennettiin pääsiäisenä


Huhtikuun alussa kaikki oli siinä vaiheessa että sain pakattua muuttolaatikot. Seuraavana viikonloppuna oli tarkoitus muuttaa, ja keskiviikkoiltana menin käymään vastamaalatussa kodissa.

Katseeni osui olohuoneen seinään parvekkeen oven vieressä. Olin maalannut sen edellisviikolla. Mutta mitä hemmettiä...!!!???

Uusi maali oli alkanut kirjaimellisesti kuoriutua pois...

...ja maalin alta paljastui vähemman iloinen näky.


Että näin meillä, homevaurio. Toukokuun ensimmäinen viikko meni jo, ja edelleen pörräämme vanhassa kodissa muuttolaatikoiden keskellä. Korjausremontti alkoi vihdoin homeanalyysin jälkeen tämän viikon torstaina. Yhdessä grammassa näytettä oli yli miljoona homeitiötä, mutta näillä näkymin vaurio on vain 0,5 m2 kokoinen. Lumien sulamisvesi oli lirissyt ovenpielestä sisään. Arvatkaa pitikö uusi parketti purkaa ja putsata...

Sydän parka on hiukan stressissä...


Nyt ei auta muu kuin odottaa. Onneksi kustannukset hoitaa ilmeisesti taloyhtiö. Mutta hermoja tämä kaikki on kysynyt enemmän kuin kotitarpeiksi. Kun tähän soppaan lisätään poikkeuksellisen tiukka alkuvuosi työrintamalla, on olo tällä hetkellä sellainen että voisin paeta ihan minne tahansa vähäksi aikaa. Vaan ei auta, jostain ne voimat on kaivettava. Pitäkää meille peukkuja että toukokuu kääntyisi kohti edes pientä voittoa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti