Kenkälaatikon uusi elämä

Visuaalisesta ammatistani huolimatta olen joillain käsillätekemisen alueilla todella surkea. Jo päiväkodissa laitoin tarhantädit leikkaamaan ja liimaamaan puolestani, koska inhosin erikiipperiä joka tarttui sormiin, ja saksilla leikkaaminen oli suorastaan kivuliasta (kunnes aikuisena ymmärsin että vasurisaksiakin on olemassa). En vieläkään osaa liimata tuhrimatta paperin molempia puolia enkä leikata saksilla suoraan. Siitä huolimatta sain pienen askartelukohtauksen.

Meillä pyöri eteisessä ja kaapeissa ihmeen paljon tyhjiä kenkälaatikoita jotka olin vähällä heittää pois. Sitten silmiin osui Mokossa kaunis lintuaiheinen lahjapaperi.

Näin nämä kaksi asiaa kohtasivat.

Tämä ja ystävänsä päätyy keittiön liian syvään vetolaatikkoon lajittelemaan hyrskynmyrskyä. Juu, ei kestä lähempää tarkastelua, mutta ihan söpö siitä tuli.

Oivalsin muuten että tässähän on  keino vähentää kaatopaikkajätettä jouluna: Sen sijaan että ostaisin sata rullaa lahjapaperia joka lentää heti avaamisen jälkeen roskikseen, hankin kaunista ja lahjan saajan sisustukseen sopivaa päällystysmateriaalia ja annan bonuslahjaksi sievän ja pidempään säilytettävän pakkauksen. Eikä päällystysmateriaalin todellakaan tarvitse olla uutta, tähän tarkoitukseen voi haalia kaikenmoista mitä kotoa löytyy sanomalehdestä lasten piirustuksiin.

Pakko sanoa että Eri Keeper ei edelleenkään ole suosikkiliimani. Rubber Cementillä olisi tullut huomattavasti vähemmän kupruileva lopputulos. Laatikon reunat vahvistin läpinäkyvällä teipillä.

Ei tällä nyt innovaatiopalkintoa saa, mutta ilahduinpa kun sain näprätä.