perjantai 3. huhtikuuta 2015

Ihanaa ekokosmetiikkaa Ihanasta kaupasta

En useinkaan ehdi ostoksille, vaikka haluaisin tukea kivijalkakauppoja - koska minulla on itselläni sellainen. Niinpä teen ostokset suurelta osin nettikaupoista. Pyrin kuitenkin pitäytymään kotimaisissa verkkopuodeissa, sillä tavalla euroni kilahtavat kollegan pussiin täällä lähellä, ja saan tarvittaessa verkon kautta asiantuntevaa palvelua.

Olen pitkään käyttänyt lähinnä luonnonkosmetiikkaa ja ekopesuaineita niin itselle kuin lapselle. Madára on yksi lempisarjoistani, ja luotto-ostospaikkani on ihanan Nitan sotkamolainen putiikki Ihana Shop, joka on myös kivijalkaliike jonne itselläni on ikävä kyllä pitkä matka. Omistaja tuntee asiansa: jos minulla on mitä tahansa kysyttävää hyvinvoinnista, terveellisestä ruuasta tai ekologisesta kauneudenhoidosta niin lähetän viestiä, enkä kertaakaan ole pettynyt tuotteisiin joita minulle on suositeltu. Viimeksi murehdin sameaa ja elotonta rutikuivaa ihoani joka on tyyppiä ohut ja pintakuiva mutta paikoitellen sekaiho. Tällaisen patteriston avulla olenkin saanut elvytettyä uutta hehkua kasvoilleni:

HARAKAN MÁDARA-IHONHOITO
Puhdistus Mádaran Purifying foamilla. Pehmeä vaahto tuntuu syväpuhdistavalta mutta ei jätä iholle kireää tunnetta, tuoksu on sarjalle tyypillisen kevyt ja mieleen tulevat pellonpientareen villiyrtit.

Kuorin 1-2 kertaa viikossa Brightening AHA peel maskilla joka on tehokas entsymaattinen kuorinta. Siinä ei ole kuorivia rakeita, mutta se poistaa tehokkaasti kuolleen ihosolukon. Alkuun saa varautua jopa pieneen nipistelyyn iholla. Jos oikein kaipaan kasvojen T-alueen epäpuhtauksille taltutusta, laitan joskus Ultra purifying mud maskin, mutta se on usein käytettynä minulle turhankin kuivattava.





Uskon öljyjen tehoon enemmän kuin voiteisiin, sillä öljyissä ei ole mitään ylimääräistä, ne vain imeytyvät ihoon pehmentämään ja kosteuttamaan muodostamatta kalvoja ihon pinnalle. Käytän öljyjä ihon hoitoon niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Rakastan tätä kevyesti sitrukselta tuoksuvaa Superseed Radiant Energy -öljyä, jota sivelen surutta myös lapsen karheille poskille. Harakanpoika on nimennyt sen "keijukaisöljyksi" ja nuuhkii joka kerta ihanaa tuoksua. Ostin tätä myös tuoksuyliherkälle äidilleni joululahjaksi. Pakkauksessa pipetteineen on jotain erityistä luksuksenkin tuntua.



Öljyn päälle saatan laittaa vielä yöksi ensimmäisen kuvan Regenerating Night creamia ja silmien ympärille Eye contour creamia, mutta pelkällä öljylläkin pärjään pitkälle.

torstai 2. huhtikuuta 2015

Vihertää vihertää

Kevät. Valo. Kasvun ihme.

Minulla on ollut oma kaupungin kasvimaapalsta jo kauan, tänä vuonna taitaa tulla 13. vuosi. Mitään huimia satoja en ole sieltä saanut (paitsi ensimmäisenä vuonna aloittelijan tuurilla hirveän porkkana-, ja salaattisaaliin), koska yleensä käy niin että keväällä innokkaasti istutan, mutta kesällä jossain vaiheessa palsta jää viikoksi-pariksi laiminlyödyksi ja ohdakkeet mokomat valtaavat sen. Niinkin voi käydä, että syksyn kiireissä turhan myöhään istutetut perunat unohtuvat maahan kun ne vihdoin olisivat kasvaneet isoiksi.

Viime vuonna sain kuitenkin ensimmäistä kertaa innokkaan pienen apurin, juuri kun olin harkinnut palstasta luopumista. Onni että jaksoin sittenkin! Teimme lukuisat eväsretket kasvimaalle, ja pikku-ukko kasteli ja touhusi tohkeissaan. Ja taas kerran muistin miksi jaksan myllätä savista maata vuodesta toiseen: kasvun ihmeen seuraaminen on vaan niin meditatiivista ja voimaa antavaa puuhaa. Sadosta viis.

Tänä vuonna ollaan kerrankin ajoissa, ensimmäistä kertaa laitoimme jo maaliskuussa oikein esikasvatuksia tulemaan. Huhtikuussa homma jatkuu niiden lajikkeiden osalta joissa siemenpussi käski odottamaan.





 Maissia! Onpa ne ryppyisiä.


Poikanen on kauan haaveillut omasta lihansyöjäkavista. No, nyt on puutarhakaupoissa saatavilla kärpäsloukkuja. Miten jännittävä lemmikki! Etsimme heti kaikista ikkunanväleistä josko uudelle kaverille löytyisi lounaaksi kuolleita ötököitä.




Siellä kasvaa jo! Ja pääsiäiseksi tuuhein ruoho tuli ohrasta, puolessatoista viikossa. Sen lisäksi siemenistä nopeimpia olivat kukkakaalit.


Mitäs meille onkaan tulossa...?

Avomaan kurkkua
Basilikaa
Hopeasipulia
Härkäpapua
Keräsalaattia
Kesäkurpitsaa
Kukkakaalia
Maissia
Munakoisoa
Palsternakkaa
Pinaattia
Portulakkaa
Ruohosipulia
Salkopapua


Lähtiköhän lapasesta?

Lapsi oppi piirtämään sydämen. Olkoon se kevään merkki.





keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

Pelaillaan ja Papuillaan

Poikanen on 4,5 vuotias ja alkaa osata yhtä ja toista, kirjaimet ovat hallussa ja sanoja makustellaan innolla, eläimet ovat parasta ja kiinnostavinta. Itse tunnustan olevani vähän huono leikkijä, aina ei jaksa kömpiä lattialla hirmuliskona tai pyöräytellä munia strutsiäitinä, aika usein jo patistelen lasta keksimään ihan itse omat leikit. Ainukaisella on usein leikkikaverin kaipuu, mutta jossain vaiheessa ymmärsin että hei, ei aikuisen ole PAKKO aina leikkiä jos ei huvita. Yhdessä voi viihtyä muutenkin, ja omaehtoista leikkiäkin on hyvä oppia.

Onneksi tuo malttaa jo hetken istua paikoillaan vaikkapa pelien äärellä, joten yhdessä tekemiseen on löytynyt uusia juttuja. Ostin kokeeksi kaksi peliä: toinen on klassikko, Eläinpeli, ja toinen Oppi ja ilo -sarjan Rimmaako. Molemmat soveltuvat nelivuotiaasta ylöspäin, eläinpeliä voi pelata 2-3 pelaajaa ja Rimmaako-peliin voi osallistua 2-6 pelaajaa.





Rimmaako-pelissä on useampi pelivaihtoehto. Pakko myöntää että emme todellakaan ymmärtäneet miten pelin nimen mukaisen riimittelypelin olisi pitänyt toimia. Siirryimme siis suosiolla peliversioon jossa nostetaan laatikosta palapelin paloja ja katsotaan kenen pelilauta tulee ensimmäiseksi täyteen. Samalla tutkimme vähän sanoja ja mitä kirjaimia niissä on. Pelin kuvitustyyli oli omaan graafikon silmääni vähän kuivakka, ja pienelle pelaajalle olisin kaivannut vähän selkeämpiä kuvia joista olisi paremmin hahmottanut mitä sanaa haetaan.





Eläinpeli on ikivaha klassikko, ja se on herttainen näköispainos alkuperäisistä korteista ohjekortin typografiaa ja tekstiä myöten. Mielestäni peliohjeet eivät kylläkään olleet selkeimmällä mahdollisella tavalla kirjoitetut, mutta säännöt olivat yksinkertaiset ja niistä selvittiin pelin pyörteisiin helposti. Ideana oli etsiä eläinperheen kaikki kolme jäsentä, tehtävää helpottamassa väritäplä kussakin kortissa. Samalla tulee aikuisenkin treenattua eri eläinlajien nimitykset: kuka muistaa mikä on vaadin? Se kenelle jää pukki-kortti käteen, häviää. Arvatkaa kuka voitti...?







Kotiutimme muuten Papun uuden malliston ihanat turkoosit polvipaikkaleggarit. Harakanpoika on aika tasan metrin ja reilun 17 kiloa, meillä jo pitkään käytössä 110/116 cm joka riittää vielä kauan mutta ei ole nytkään liian iso kääntövarojen ansiosta. Gugguun trikoopaita menee juuri ja juuri, vaikka on kokoa 110 cm. On ne kyllä kapeita! Kuvasta näkyy että poika ei ole erityisen pulska, harteita ja reisilihaksia kylläkin löytyy.




maanantai 30. maaliskuuta 2015

Turkoosia kevääseen

Kotipäivä. Kevät on käsillä, vaikka takatalvi yllättikin hetkeksi. Aamulla herään valoon, alan ehkä vihdoin heräillä talviunesta. Silmä on alkanut kaivata värejä valkoisen ja harmaan vastapainoksi. Turkoosi, sitä on hiipinyt kotiin sinne, tänne ja tuonne. Ripaus pastelleja; sitruunaa, violettia, pehmeää pinkkiä. Rakastan ajan rouhimaa, patinoitunutta ja kulunutta. Kuin myös valoisaa ja selkeää. Olisipa kotona useammin näin siistiä. Meidän pienessä pesässä.







Hetkellisessä mielenhäiriössä tuli ostettua kirppikseltä munahärveli. Aika imelä. Jotenkin silti aika ihana. Lapsi keksi sille täydellisen paikan.


Papulta tuli uutuuksia sisustukseen, Uni ja kaveri. Juuri passelit meille, oikeat värit, suloisen halattavat.





Hei, venyttelypaikkassani on ruuhkaa!


En lakkaa rakastamasta tätä roskiksesta löydettyä mattoa joka oli ensin ihan liian karkkivärinen. Nyt se on täydellinen. Lapsi ei lakkaa rakastamasta ajoneuvoja. Ovelle oli naapuri jättänyt lahjaksi yllätyspussin. Oi onnea!

Mitkä ovat teidän kodin värit?

Virvon varvon!

Ojanvarressa maukuivat pajunkissat kylmässä viimassa. Otettiin talteen muutama. Kotona järjestimme kunnon askartelutalkoot. Pikku virpojalla tosin kesti hermo ehkä viisi minuuttia, sitten piti mennä murjottamaan kun käsi ei totellut saksien kanssa niinkuin olisi halunnut. Illalla sain tunnustuksen, tuli "vahingossa" leikeltyä omaa sukkaa. "Onneksi tein tänään vaan yhden töllöntyön", totesi sankarimme. "Anteeksi." No, äiti teki hommia kahden edestä, ja värikkäät oksat saatiin odottamaan.





Löydätkö ylemmästä kuvasta pajunkissojen pikkuisen sängyn?





Palmusunnuntai, syntymäpäivä, sankarittarella vielä vähän flunssainen olo. Lauantai meni huiliessa, mutta pitihän meidän lähteä pupun kanssa kierrokselle. Juhlan kunniaksi pupu sai hienon silkkipytyn päähän.





Aika monta noitaa
hiipii aivan hiljaa
rappusilla tirskuen
makeisia toivoen.
Koska ovi aukeaa?
Koska jonkun nähdä saan?
Koska yhtäaikaa huudetaan:
Päästäänkö me virpomaan?


Olipas hauskaa! Harakapoika oli sitä mieltä että äidin pitää ehdottomasti saada synttärikakku. Ystävätkin halusivat uhmata flunssaa, joten eikun kauppaan. Oikaistiin vähän mutkissa ja loihdittiin kaupan kääretortusta namiputous, päätaiteilijana toimi neljävee kondiittori.



Ystäviä, suklaamunia, kukkia, onnentoivotuksia, asiaan kuuluvaa riehumista. Tulihan tästä vallan ihana synttäripäivä!

Pupun asu tehtiin Papun jumpsuitista, sukkahousuista ja 20-luvun silinterihatusta, töpöhäntä varastettiin äidin piposta.

perjantai 27. maaliskuuta 2015

Papun kevät-kesä on täällä!

Jihuu! Papulta on nyt julkaistu kaikkien aikojen suurin mallisto, pääsemme Papun kanssa Telttaretkelle.Tällaisia herkkuja on saatavilla Harakanpesä Shopista:

Aikuisten mallisto on tällä kertaa suurempi kuin koskaan. Shopista löytyy ihanaa keltaista Teltta-tunikaa, joka on mitoitukseltaan rennon väljä ja mukava kevätpiriste (mitat verkkokaupassa). Samasta kankaasta on Teltta-leggareita sekä mustaa polvipaikkaleggaria. (Vinoraitaleggareita ja maalattuja Palko-collegemekkoja Papun Weecos kaupasta sekä minulta kotikutsuilta tilaamalla.) Uutuutena aikuisille myös hieno ja päällä superpehmeä taskupaita.

 


Viime kaudella julkaistu ihana kapea ja mukava jumpsuit jatkaa nyt tässä mallistossa keltaisin yksityiskohdin piristettynä.




Baggyja tuli kaksi uutta. Uudella turkoosilla kuosilla höystetty kapea ja joustava musta Retki-baggy on samaa mallia kuin viime kauden musta baggy. Kaveriksi sille tuli ihan uusi harmaameleerattu polvipaikallinen Sumu-baggy joka on leveämpää ja pussihousumaisempaa mallia, molemmat pehmeää ja ohuehkoa joustavaa college-elastaania. Nämä ovat ainakin meidän must have listalla ehdottomasti!




Paljon rakastettu Rusetti-mekko teki paluun. Tällä kertaa Papu on löytänyt myös mekon ja rusettipipojen rusetteihin kokonaan luomupuuvillaisen kankaan. Siksi raitakankaan sävy on vaihtunut mustasta tummanharmaaraidalliseen. Ero ei ole suurensuuri.



Myös lapsille löytyy tuo ihana keltainen tunika mustilla pienillä taskuilla. Kevät-kesään on saatu myös raikas valkopohjainen Sade-kuosi josta saatavilla T-paita, leggarit ja body. Kangas on napakkaa, ja olen huomannut että bodyn mitoitus on tästä syystä ehkä hieman naftimpaa kuin edellisessä mallistossa. Oversize-mallinen Retki-laatikkoteepaita on pirteän turkoosi, laskeutuva ja hauskan mallinen, sopii niin tytöille kuin pojille. Sen kaveriksi on kiva pukea kapeahkot housut, esimerkiksi kuvan Retki-baggyt.




Lasten Retki-taskucollege on baggyjen ohella meidän suosikkilistalla. Näistä sovituskuvia ehkä viikonloppuna. Otin tämän aikuisten paitana itselleni, ja on kyllä taas osastoa "Tämä on niin mukava etten halua ottaa tätä pois", niinkuin nelivuotias Harakanpoikakin on usein papun vaatteista todennut. Allekirjoitan väitteen.



Ja ei Papu-mallistoa ilman uutta polvipaikkaväriä. Tällä kertaa turkoosi, ja polvipaikoissa on yllätyksenä kuviollista Retki-kangasta.



Keltainen on päässyt myös lastenleggareihin. Kuvassa myös vinoraidat jotka jatkavat edellisestä mallistosta mustien polvipaikkojen ohella, sekä Palko-tunikat jotka siis Papun omasta shopista.



Sumu-hupparissa on ihan uudenlainen takkimainen malli.



Ja nyt saa tietysti myös rusettipipoja Maisa (musta), Hertta (harmaa raitarusetilla), Vieno (vinoraita) sekä Hilma (harmaa mustalla rusetilla). Ja aikuisten kokoja on vihdoin lisää.



Sokerina pohjalla jotain ihan uutta Papulla: sisustustyynyt! Ota Uni ja Kaveri kainaloon ja kömmi telttaan.




Miltäs uusi mallisto näyttää? Meillä kaappiin pääsevät ainakin molemmat uudet leggarivärit sekä ne baggyt ja Retki-paita, kotiin oli pakko saada nuo sympaattiset tyynyt kun passasivat väreihin täydellisesti. Sitten onkin kiva alkaa odotella kesää, drop kakkosta kevyempiä kesäkamppeita!

KUVAT Papu